Visio Hangon radan henkilöjunista

Olen viimeaikoina vähän pohtinut Hangon radan henkilöjunaliikennettä ja sitä, miltä se voisi lähitulevaisuudessa näyttää. Alla pohdintaa seurannut tulevaisuusvisio, joka oli tarkoitus postata Mastodoniin ja Blueskyihin, mutta ketjuista olisi tullut siinä määrin pitkiä, että sama kai postata tämä tänne ja laittaa linkit someihin. Muutenkin voisi pitkien ketjujen kanssa toimia näin, että tulisi tällekin jotain käyttöä.

____

 

Nykyiset H- ja Y-junat yhdistetään yhdeksi linjaksi. Kaikki Hangon radan lähijunat jatkavat Helsinkiin asti. Ruuhka-aikoina ja varhain aamulla / myöhään ilallla ajetaan Helsingistä yksittäisiä H-junavuoroja, jotka kääntyvät takaisin jo Siuntiossa tai Karjaalla.

Karjaan ja Riihimäen välillä aloitetaan lähijunaliikenne. Ideaalitilanteessa liikenne aloitettaisiin vähintään neljällä päivittäisellä junaparilla.

Pysähdyspaikat voisivat olla seuraavanlaisia:

-Hyvinkää (Pääradan asema)
    Vaihtoehto Hyvinkään pysähdyksen sijainniksi
    Asemalaituri sijoitettaisiin käveylsillan alle ja yhdistyisi nykyiseen raiteen 1 laituriin.
    Asemalla on yhä Hangon radalla vanhan laiturin jäänteet, mutta ne eivät käytännössä ole hyödynnettävissä.
    Hyvinkään asema -tasoristeys (JKPP) poistettaisiin ja korvattaisiin kokonaan kävelysillalla.
    Mahdollistaisi vaihdot Pääradan ja Hangon radan junien välillä.
-Hyvinkää (Hangon asema)
    Vaihtoehto Hyvinkään pysähdyksen sijainniksi
    Asemalaituri sijoitettaisiin Hangon radan asemarakennuksen eteen.
    Asemalla on jo laituri, mutta se ei täytä esteettömyysvaaitmuksia.
    Asemalle tarvittaisiin kävelyreitti Hyvinkäänkadulta Rautatiemuseon puutarhan lävitse
    Asemalle olisi myös hyvä sijoittaa kävelysilta mahdollistamaan kulkemisen Hankopaananraitille
    Suunnitelussa otettava huomioon Suomen Rautatiemuseon tarpeet sekä historiallinen miljöö.
-Rajamäki
    Pysähdyspaikka sijoitettaisiin Rajamäen liikennepaikalle.
    Helpointa olisi rakentaa laituri pääraiteen itäpuolelle.
    Välittömästi laiturin edessä olisi tilaa liityntäpysäköinnille.
    Riippumatta siitä kummalle puolelle raidetta laituri sijoitettaisiin, jalankulkijoiden ylitys olisi syytä rakentaa.
    Aseman edessä olevilla pistoraiteilla ei ole käyttöä ja ne voidaan purkaa aseman tieltä.
    Rajamäellä on aktiivista teollisuutta ja suunnitelussa on syytä huomioida mahdollisuus uusille sivuraiteille tavaraliikenteen tarpeisiin.
-Röykkä
    Pysähdyspaikka sijoitettaisiin vanhalle asemalle.
    Laituri voitaisiin sijoittaa kummalle tahansa puolelle rataa.
    Kummassakin tapauksessa toteutettaisiin portaat ja hissi Lopentien ylikulkusillalle.
    Mikäli laituri sijoitettaisiin pohjoispuolelle, saataisiin myös suora yhteys Asematielle ja liityntäpysäköinti.
    Eteläpuolella kävely-yhteys muutoin kuin sillan kautta ja liityntäpysäköinti edellyttäisivät teollisuuden käytössä olevan alueen lunastamista.
-Ojakkala
    Seisake sijoitettaisiin Enätien alikulun yhteyteen.
-Nummela
    Pysähdyspaikka sijoitettaisiin liikennepaikalle.
    Laituri rakennettaisiin raiteiden länsipuolelle JKPP-alikulun kohdalle.
    Mikäli käyttämättömänä olevasta Nummelan kuormausalueesta ollaan valmiita luopumaan, henkilöjunille voidaan toteutta kohtausmahdollisuus.
    Nykyinen kuormausraide muutettaisiin sähköistetyksi sivuraiteeksi ja myös raiteiden itäpuolelle sijoitettaisiin laituri.
    Toinen vaihtoehto on raidejärjestelyjen suuremmat muutokset ja välilaiturin toteuttaminen.
-Lohja (vanha asema)
    Vaihtoehto Lohjan pysähdyksen sijainniksi.
    Laituri olisi helpointa sijoitaa Ratapihantien varteen raiteiden eteläpuolelle.
    Laiturin sijoittaminen raiteiden pohjoispuolelle tai useamman laituriraiteen ratkaisu edellyttävät raidemuutoksia.
    Kaikissa vaihtoehdoissa syytä toteuttaa kävelysilta Ratapihantieltä Venteläntielle.
-Keskilohja
    Vaihtoehto Lohjan pysähdyksen sijainniksi.
    Seisake sijoitettaisiin Pitkäkadun alikulun yhteyteen.
-Virkkala
    Seisake sijoitettaisiin Kalkkipetterintielle, JKPP-alikulun yhteyteen.
-Mustio
    Pysähdyspaikka sijoitettaisiin nykyiselle Mustion liikennepaikalle.
    Laituri sijaitsisi radan Eskliskinkujan välissä asemarakennuksen koillispuolella.


Sekä Hyvinkäällä, että Lohjalla molemmat pysähdysvaihtoehdot on mahdollista toteuttaa samanaikaisesti, mikäli sen tuoma lisäpalvelu nähdään suuremmaksi kuin matka-ajan lisäkysestä aiheutuva haitta.

Kahden henkilöjunien kohtauksen mahdollistavat liikennepaikat ja muutoinkin uudet kohtauspaikat voivat tulla kyseeseen mikäli ennakoidaan suurta määrää henkilöjunia ja henkilöliikenteen kasvun haittaavan radan olemassaolevaa tavaraliikennettä.

Karjaa-Riihimäki -junat voisivat jatkaa Riihimäeltä Lahteen korvaten osan nykyisistä G-junavuoroista.

Lisäksi suoran kaukojunayhteyden toteuttaminen Turusta Kouvolaan voisi olla aiheellista.
Juna kulkisi Rantarataa Turusta Karjaalle, Hangon rataa Karjaalta Hyvinkäälle, Päärataa Hyvinkäältä Riihimäelle ja Riihimäki-Kouvola -rataa sen koko matkan päästä päähän.
Mikäli Länsiradan toinen vaihe toteutuu, kaukojuna käyttäisi Salon ja Lohjan välillä Länsirataa.

 

Antti Häkkinen
Liikenneinsinööriopiskelija ja oman elämänsä liikenneinsinööri 

Sodasta ja rauhasta

 Olen viime aikoina miettinyt sitä, että miten me näemme armeijan ja sotaan varautumisen.
Sotaan varaudutaan, ettei sotaa tulisi.
Armeijaan mennään, jotta sinne ei tarvitsisi mennä.
Me varaudumme sotaan, koska me haluamme rauhaa.

Mutta entä jos sotaan varautumisesta tulee itsetarkoitus? Kun ihmisen arvo nähdään sen mukaan, onko hän suorittanut armeijan? Kun armeijaan on mentävä, koska sinne on mentävä?
Silloin emme enää varaudu sotaan, koska haluamme rauhaa.
Silloin me varaudumme sotaan, koska haluamme varautua sotaan.

Elämme ajassa, jossa olemme valmiita luopumaan tärkeimmistä arvoistamme, jotta voisimme paremmin varautua sotaan. Olemme pitkään seisseet rauhan ja ihmisoikeuksien puolella. Nyt olemme valmiita kääntämään kelkkamme valmistautuaksemme paremmin sotaan.
Mutta jos emme valmistautumalla sotaan voi olla sitä mitä olemme, jos emme valmistautumalla sotaan saa silti elää rauhassa, mitä varten se kaikki oli? Oliko se kaikki vain turhaa? Valmistautumista sotaan, jotta voisimme valmistautua sotaan?

Ottawan sopimuksesta, yhdestä maailman laajimmalle levinneistä ja menestyksekkäimmistä aserajoitussopimuksesta irtautumista perusteltiin sillä, että Venäjäkin käyttää maamiinoja.
Samoin rajalakia perusteltiin sillä, että ei Venäjäkään välitä pakolaisista.

Mutta me emme varaudu sotaan voidaksemme olla kuin Venäjä.
Me varaudumme sotaan, jotta meidän ei tarvitsisi olla kuin Venäjä.

Varaudumme sotaan, koska meillä on jotain, mitä puolustaa.
Mutta kun emme enää puolusta sitä, miksi me varaudumme?

Mikä sen kaiken tarkoitus oli?

Rauha ei ole sotaan varautumista varten.
Sotaan varautuminen on rauhaa varten.

Rauha on aina tärkeämpää kuin sota.

Kopio Ulkoministeriölle lähettämästäni sähköpostista "Hyökkäys Suomen kansalaisia vastaan Välimerellä"

Israel on hyökännyt useiden aseistamattomien siviilialusten kimppuun kansainvälisillä vesillä, mukana Sirius, jonka miehistöön kuuluu Suomen kansalainen Juho Henrik Pirhonen. Tämän hyökkäyksen myötä siviilejä, joihin lukeutuu Suomen kansalaisia on vangittu kansainvälisen lain vastaisesti, sekä asetettu vakavaan hengenvaaraan.

Suomen valtion on kyettävä puolustamaan kansalaisiaan ja oikeusvaltioksi itseään ylpeänä kutsuvana valtiona toimimaan kansainvälisen lain puolesta sekä merirosvousta vastaan, silloinkin kun toimijana on toinen valtio.

Israel on myös valtio, jonka tiedetään harjoittavan kidutusta sekä teloittavan ihmisiä ilman oikeudenkäyntiä. Tämä hyökkäys asettaa Suomen kansalaisia vaaraan tulla kidutetuksi, tuomituksi kuolemaan tai teloitetuksi ilman oikeudenkäyntiä.

Antti Häkkinen
Tilanteesta järkyttynyt ja Suomen valtion toimintaan (tai ennemminkin sen puutteeseen) pettynyt Suomen kansalainen

 

 ---------

 

Tiedot Global Sumudin aluksista, joiden kimppuun Israel on hyökännyt, samoin kuin niillä olleista ihmisistä, löytyy täältä: https://globalsumudflotilla.org/sos/

Tätä kirjoittaessa listalta löytyy yksi Suomen kansalainen.

Global Sumudin ohje suomalaisille on lähettää sähköpostia osoitteeseen kirjaamo.um@gov.fi
Suosittelen kaikille muillekin saman tekemistä.