Olen viimeaikoina vähän pohtinut Hangon radan henkilöjunaliikennettä ja sitä, miltä se voisi lähitulevaisuudessa näyttää. Alla pohdintaa seurannut tulevaisuusvisio, joka oli tarkoitus postata Mastodoniin ja Blueskyihin, mutta ketjuista olisi tullut siinä määrin pitkiä, että sama kai postata tämä tänne ja laittaa linkit someihin. Muutenkin voisi pitkien ketjujen kanssa toimia näin, että tulisi tällekin jotain käyttöä.
____
Nykyiset H- ja Y-junat yhdistetään yhdeksi linjaksi. Kaikki Hangon radan lähijunat jatkavat Helsinkiin asti. Ruuhka-aikoina ja varhain aamulla / myöhään ilallla ajetaan Helsingistä yksittäisiä H-junavuoroja, jotka kääntyvät takaisin jo Siuntiossa tai Karjaalla.
Karjaan ja Riihimäen välillä aloitetaan lähijunaliikenne. Ideaalitilanteessa liikenne aloitettaisiin vähintään neljällä päivittäisellä junaparilla.
Pysähdyspaikat voisivat olla seuraavanlaisia:
-Hyvinkää (Pääradan asema)
Vaihtoehto Hyvinkään pysähdyksen sijainniksi
Asemalaituri sijoitettaisiin käveylsillan alle ja yhdistyisi nykyiseen raiteen 1 laituriin.
Asemalla on yhä Hangon radalla vanhan laiturin jäänteet, mutta ne eivät käytännössä ole hyödynnettävissä.
Hyvinkään asema -tasoristeys (JKPP) poistettaisiin ja korvattaisiin kokonaan kävelysillalla.
Mahdollistaisi vaihdot Pääradan ja Hangon radan junien välillä.
-Hyvinkää (Hangon asema)
Vaihtoehto Hyvinkään pysähdyksen sijainniksi
Asemalaituri sijoitettaisiin Hangon radan asemarakennuksen eteen.
Asemalla on jo laituri, mutta se ei täytä esteettömyysvaaitmuksia.
Asemalle tarvittaisiin kävelyreitti Hyvinkäänkadulta Rautatiemuseon puutarhan lävitse
Asemalle olisi myös hyvä sijoittaa kävelysilta mahdollistamaan kulkemisen Hankopaananraitille
Suunnitelussa otettava huomioon Suomen Rautatiemuseon tarpeet sekä historiallinen miljöö.
-Rajamäki
Pysähdyspaikka sijoitettaisiin Rajamäen liikennepaikalle.
Helpointa olisi rakentaa laituri pääraiteen itäpuolelle.
Välittömästi laiturin edessä olisi tilaa liityntäpysäköinnille.
Riippumatta siitä kummalle puolelle raidetta laituri sijoitettaisiin, jalankulkijoiden ylitys olisi syytä rakentaa.
Aseman edessä olevilla pistoraiteilla ei ole käyttöä ja ne voidaan purkaa aseman tieltä.
Rajamäellä on aktiivista teollisuutta ja suunnitelussa on syytä huomioida mahdollisuus uusille sivuraiteille tavaraliikenteen tarpeisiin.
-Röykkä
Pysähdyspaikka sijoitettaisiin vanhalle asemalle.
Laituri voitaisiin sijoittaa kummalle tahansa puolelle rataa.
Kummassakin tapauksessa toteutettaisiin portaat ja hissi Lopentien ylikulkusillalle.
Mikäli laituri sijoitettaisiin pohjoispuolelle, saataisiin myös suora yhteys Asematielle ja liityntäpysäköinti.
Eteläpuolella kävely-yhteys muutoin kuin sillan kautta ja liityntäpysäköinti edellyttäisivät teollisuuden käytössä olevan alueen lunastamista.
-Ojakkala
Seisake sijoitettaisiin Enätien alikulun yhteyteen.
-Nummela
Pysähdyspaikka sijoitettaisiin liikennepaikalle.
Laituri rakennettaisiin raiteiden länsipuolelle JKPP-alikulun kohdalle.
Mikäli käyttämättömänä olevasta Nummelan kuormausalueesta ollaan valmiita luopumaan, henkilöjunille voidaan toteutta kohtausmahdollisuus.
Nykyinen kuormausraide muutettaisiin sähköistetyksi sivuraiteeksi ja myös raiteiden itäpuolelle sijoitettaisiin laituri.
Toinen vaihtoehto on raidejärjestelyjen suuremmat muutokset ja välilaiturin toteuttaminen.
-Lohja (vanha asema)
Vaihtoehto Lohjan pysähdyksen sijainniksi.
Laituri olisi helpointa sijoitaa Ratapihantien varteen raiteiden eteläpuolelle.
Laiturin sijoittaminen raiteiden pohjoispuolelle tai useamman laituriraiteen ratkaisu edellyttävät raidemuutoksia.
Kaikissa vaihtoehdoissa syytä toteuttaa kävelysilta Ratapihantieltä Venteläntielle.
-Keskilohja
Vaihtoehto Lohjan pysähdyksen sijainniksi.
Seisake sijoitettaisiin Pitkäkadun alikulun yhteyteen.
-Virkkala
Seisake sijoitettaisiin Kalkkipetterintielle, JKPP-alikulun yhteyteen.
-Mustio
Pysähdyspaikka sijoitettaisiin nykyiselle Mustion liikennepaikalle.
Laituri sijaitsisi radan Eskliskinkujan välissä asemarakennuksen koillispuolella.
Sekä Hyvinkäällä, että Lohjalla molemmat pysähdysvaihtoehdot on mahdollista toteuttaa samanaikaisesti, mikäli sen tuoma lisäpalvelu nähdään suuremmaksi kuin matka-ajan lisäkysestä aiheutuva haitta.
Kahden henkilöjunien kohtauksen mahdollistavat liikennepaikat ja muutoinkin uudet kohtauspaikat voivat tulla kyseeseen mikäli ennakoidaan suurta määrää henkilöjunia ja henkilöliikenteen kasvun haittaavan radan olemassaolevaa tavaraliikennettä.
Karjaa-Riihimäki -junat voisivat jatkaa Riihimäeltä Lahteen korvaten osan nykyisistä G-junavuoroista.
Lisäksi suoran kaukojunayhteyden toteuttaminen Turusta Kouvolaan voisi olla aiheellista.
Juna kulkisi Rantarataa Turusta Karjaalle, Hangon rataa Karjaalta Hyvinkäälle, Päärataa Hyvinkäältä Riihimäelle ja Riihimäki-Kouvola -rataa sen koko matkan päästä päähän.
Mikäli Länsiradan toinen vaihe toteutuu, kaukojuna käyttäisi Salon ja Lohjan välillä Länsirataa.
Antti Häkkinen
Liikenneinsinööriopiskelija ja oman elämänsä liikenneinsinööri
